maanantai 25. kesäkuuta 2012

Hämmästyttävän hyvä lintukirja

Juhannuksen jälkeinen päivä valkeni sukulaismökillä sateisena, joten kaivoin repustani kirjan. Odotin, että Pertti Koskimiehen ja Markus Varesvuon uutuus Tiesitkö tämän linnuista? olisi kysymyksistä ja vastauksista rakentuva luonto-opas, kevyttä kesämökkilukemista. Miksi-talitintit-laulavat-kaupungissa-TITYY-eikä-TITITYY, you know.

Mutta jo ensimmäisiltä sivuilta lähtien huomasin aliarvioineeni kirjaa aika reippaasti. Odottamien irrallisten kysymysten ja vastausten sijasta kirja on yhtenäinen tarina lintujen vuodenkierrosta erilaisissa suomalaisissa elinympäristöissä. Tämän punaisen langan ympärille on punottu käsittämätön määrä muuta lintutietoa, joka on kirjoitettu tieteellisen tarkasti mutta sujuvasti, liiallista hifistelyä välttäen. Tutuiksi tulevat muiden muassa lintujen evoluutio ja sukulaisuus dinosauruksiin, lentämisen aerodynamiikka, aistien fysiologiset perusteet hämmentävine magneettiaisteineen sekä ilmastonmuutoksen oletetut vaikutukset lajistoomme. Tekstiä tukevat Markus Varesvuon taattua laatua edustavat valokuvat. Kokonaisuuden huolellisesta viimeistelystä kertoo sekin, että kuvateksteistä näkee kertasilmäyksellä kuvan lintulajin.

Kirjan parasta antia ovat kuitenkin kuvaukset lintujen käyttäytymisestä ja sopeutumisesta eri elinympäristöjen vaatimuksiin. On hienoa, että Koskimies on valinnut esimerkkilajeikseen usein aivan tavallisia pihojen ja metsien asukkaita, joiden elämästä löytyykin yllättäen vaikka kuinka paljon kiinnostavia yksityiskohtia ja moninaisuutta. Esimerkiksi peipon laulu tähän aikaan vuodesta voi kertoa monenlaisista tilanteista. Ehkä laulaja on jäänyt parittomaksi ja kutsuu samassa jamassa olevia naaraita. Tai kenties pari on löytynyt, mutta ensimmäinen pesintä epäonnistui, ja pariskunta on yrittämässä uudelleen paremmalla onnella. Tai sitten koiras testaa, vastaavatko naapurien miehet saman tien omalla säkeellään. Jos joku puuttuu nimenhuudosta, saattaa sankaritenori piipahtaa vikittelemään hemaisevia naapurinrouvia. Sitä parempi, jos petetty pikkumies päätyy aisankannattajaksi ja elättämään ovelamman koiraan jälkeläisiä!

Jämähdin lintutarinoiden pariin sekä mökillä että kotiin tultuani tuntikausiksi. Tyytyväisenä, mutta hieman pyörällä päästäni laskin kirjan kädestäni puoliltaöin ja vilkaisin kansikuvaa uudelleen. Lapinpöllö katsoo lukijaa pistävänkeltaisin silmin ja tivaa haastavasti, kuten viisauden symbolilta voi odottaa: Tiesitkö linnuista tämän kaiken?

No en todellakaan tiennyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti