Lapinpöllö (Strix nebulosa) Nilsiän Palonurmessa 26.1.2013. Tähyääkö sekin Kuopion suuntaan? Kuva: Ilkka Markkanen. |
Lapinpöllö on vanhojen havu- ja sekametsien tarunhohtoinen laji. Nimensä vuoksi se sekoitetaan usein enemmän tai vähemmän kokovalkeaan tunturipöllöön, joka kuitenkin elää arktisella tundralla, ja pesii Suomessa vain satunnaisesti, Pohjois-Lapin puuttomilla tuntureilla.
Lapinpöllö on myyräspesialisti, jonka pesimäkanta, ja muukin esiintyminen, vaihtelee runsaasti myyrätilanteen mukaan. Suomessa arvioidaan pesivän noin 600 lapinpöllöparia, mutta huippuvuosina pesiviä pareja voi olla yli puolet enemmän, laajoina myyyräkatovuosina ehkä vain 200-300. Lapinpöllö pesii useimmiten haukan vanhaan risupesään tai paksun, katkenneen puun kannon pään syvennykseen, joskus hylättyyn muurahaiskekoon, maahankin.
Lehto- ja viirupöllöstä selvästi poiketen lapinpöllö on hämäräaktiivinen ja myyräjahdissa usein myös valoisaan aikaan. Koska laji on suurikokoinen ja käyttäytyy pelottomasti, se on pöllöksi myös helppo havaita. Lapinpöllö on myyränpyynnin huippuosaaja, joka kykenee paikallistamaan ja saalistamaan pikkunisäkkäitä lumen alta pelkän kuuloaistin varassa.
Nälkä ajaa näkyville
Myyräkadon sattuessa lapinpöllöt lähtevät vaeltamaan, ja vaellustalvina niitä voi löytyä odottamattomistakin paikoista. Kun myyrät alkavat olla vähissä, voivat lapinpöllötkin siirtyä ihmisten ilmoille, lähemmäs taajamia, samalla myös lähemmäksi toisiaan.
Kuopiossa, Nilsiän Palonurmessa myyriä tuntuu vielä riittävän, ja siellä onkin saatu ihailla viime viikkoina poikkeuksellista viiden lapinpöllön kerääntymää. Lienevätkö paikallista pesimäkantaa vai tulleet kauempaakin, vaikkapa Venäjältä? Myös Kajaanissa lapinpöllöjä on ollut hienosti näkyvillä. Siellä viime kesän sateiden jäljiltä paikoin puimatta jäänyt vilja on nostanut myyräkannat paikallisesti runsaiksi. Myyrät ovat houkutellut paikalle lapinpöllöjä ja lapinpöllöt puolestaan luontoharrastajia ja luontovalokuvaajia, ympäri Eurooppaa. Vaellusta on montaa sorttia!
Mutta hiipuuko lapinpöllövaellus vai onko tämä vasta alkua?
Aiheesta lisää
Ruokolainen, K. & Kauppinen, J. (toim.) 1999: Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto. – Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 5: 1-343.
Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. – Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. http://atlas3.lintuatlas.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti