maanantai 16. huhtikuuta 2012

Kun Maaningan ahma museoon päätyi

Monia kiinnostaa, mistä museo saa kokoelmiinsa tai näyttelyihin eläimiä. Uusi ahmamme ei ole poikkeus: muutamat ovat jo ennättäneet kysellä ahman tarinaa. Etenkin kun kyseessä on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu eläinlaji.

Nykyään kaikki museokokoelmiin päätyvät linnut ja nisäkkäät on löydetty luonnosta kuolleina. Suuri osa etenkin isommista nisäkkäistä on törmännyt autoon tai jäänyt sen alle. Näin kävi tälle kyseiselle ahmaparallekin kolme vuotta sitten. Helmikuussa 2009 Savon Sanomat kertoi tapahtumasta näin: Maaningalla, Mustanvirran sillalla aikuinen ahma juoksi kuorma-auton eteen eikä kuljettaja ehtinyt väistää. Törmäys tappoi ahman välittömästi. Kuljettaja ilmoitti tapauksesta poliisille, joka toimitti ahman meille luonnontieteelliseen museoon.

Miten siis toimia, jos löytää luonnosta kuolleen luonnonvaraisen eläimen? Ensinnäkin: hommaa hanskat ennen kuin kosket eläimeen ollenkaan. Raadon käsittely paljain käsin voi johtaa ikävien tautien leviämiseen. Jos kyseessä on lintu, vilkaise, onko sillä rengasta jalassa. Renkaan ja linnun tiedot on hyvä kirjoittaa Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimiston verkkolomakkeelle, tai renkaan voi lähettää toimistoon postitse. Yritä sitten selvittää, kuuluuko eläin rauhoitettuihin lajeihin. Apua tunnistukseen saa meiltä luonnontieteellisestä museosta. Mikäli eläin on rauhoitettu (kuten suurin osa linnuista on ympäri vuoden), se pitää toimittaa museoon. 

Virka-aikana eläimiä otetaan vastaan osoitteessa
Kuopion luonnontieteellinen museo
Poijutie 4 A
puh. 044 718 2648, 044 718 2644, 044 718 2653


Mitä kuolleelle eläimelle sitten museossa tapahtuu? Maaningan ahmasta kirjoitettiin muistiin tarkka löytöpaikka ja -aika, eläimen sukupuoli ja arvioitu ikä. Sitten se sullottiin pakastimeen. Lähes kolme vuotta myöhemmin päätettiin uudistaa perusnäyttelyn ahmasta kertova osuus, joten ahmalle alettiin suunnitella valokuvien pohjalta sopivaa ilmiasua ja rekvisiittaa. Itse ahman täyttäminen jäi tavalliseen tapaan konservointimestari Terho Hämäläisen harteille.

  Kun eläimen tuleva asento oli kuvien avulla päätetty, pakastettu ahmaparka otettiin sulamaan. 
Nahka viillettiin auki vatsapuolelta ja nahan sisältä poistettiin lihat, luut ja sisälmykset.

  Terho muotoili ahman kropan lastuvillasta mittapiirustusten mukaan.

 Kallo ja hampaat tehtiin muovista.

Tyhjään nahkaan kiinnitettiin selluloosakuidusta valmistetut jalat.

  Jalkaosien paksujen rautalankojen avulla konservoitu eläin saadaan tukevasti alustaan.

Lastuvillakroppa kiinnitettiin jalkoihin, kroppa kalloineen päivineen pujotettiin nahan sisälle...

... ja vatsan viillos ommeltiin kiinni.

Ahma aseteltiin Lieksan metsästä löytyneelle komean kelon oksalle.
 Oksan punaisen täplät ovat dass-massaa, jolla paikattiin oksan halkeamia.

Viimeistelyä vaille valmis ahma! Lopputulosta voi ihailla Kuopion museossa.

3 kommenttia:

hietzu kirjoitti...

Kiitos tästä tietoiskusta. Karhunpennuilla taisi olla samanlainen matka museoon. Mukavaa päästä kurkistamaan museon toimintaan kuvien kautta. Taitoa vaatii tuokin homma!

Anonyymi kirjoitti...

Olipas kiintoisa juttu!
Mutta mitäs pitää tehdä, jos löytää loukkaantuneen eläimen?

Mari Wikholm kirjoitti...

Tuollainen tilanne on aina ikävä, mutta jo eläinsuojelulain mukaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan.

Ensimmäiseksi on arvioitava, onko hoidolle todellista tarvetta. Näin keväisin luonnosta löytyy usein yksinäisen näköisiä jäniksenpoikasia. Todellisuudessa näillä ei ole juuri koskaan mitään hätää, joten niihin ei pidä koskea vaan jättää täysin rauhaan.

Joskus avun tarve on ilmeinen ja eläin on esimerkiksi liikenneonnettomuudessa pahasti loukkaantunut. Eläin, jolla on esimerkiksi pahoja luunmurtumia, halvaantumisoireita tai voimakasta verenvuotoa, on armeliainta lopettaa mahdollisimman pian. Mikäli et pysty itse tappamaan eläintä, on helpointa soittaa poliisille tai kaupungineläinlääkärille ja pyytää lopetusapua. Lopetus- tai jäljitysavun pyytäminen hätäkeskuksesta on välttämätöntä, jos kyseessä on suuri eläin, kuten kolarissa loukkaanut hirvi.

Lievemmin loukkaantunut pienempi eläin kannattaa viedä ensimmäiseksi eläinlääkärille, jotta hän voi arvioida sen selviytymismahdollisuudet ja tarvittaessa lopettaa eläimen. Kuopiossa päivystävä eläinlääkäri on pieneläinklinikka Tuhatjalka: puh. arkisin klo 8-20 ja la 10-16: 075 759 0060, muina aikoina puh. 0600 306 088 (maksullinen)

Kuopion kaupunki ei ole järjestänyt loukkaantuneiden luonnoneläinten jatkohoitopaikkaa, vaan niitä hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Jos jatkohoitotarvetta ilmenee, asiasta kannattaa keskustella eläimen tarkastaneen eläinlääkärin kanssa.

Lähetä kommentti