Talvi joka ei tullutkaan

Viime aikoina on uutisoitu paljon aikaisesta keväästä - tai talvesta, joka ei ainakaan etelärannikolla oikeastaan päässyt edes kunnolla alkuun. Etelä-Suomen laskettelurinteet jäävät tyhjilleen onnistuneesta tykkilumetuksesta huolimatta, kun ihmiset ajattelevat jo kesää ja säntäävät ennätyksellisen aikaisin avatuille terasseille nauttimaan kymmenen asteen lämmöstä. Kuopiossa ainoa jokseenkin kelvollinen hiihtomahdollisuus löytyy Puijon ensilumen ladulta, hiihtostadionilta ja Antikkalan golfkentältä.

Luonnossa aikainen kevät alkaa hiljalleen näkyä. Muuttolinnut ovat harvinaisen aikaisessa, joskaan mitään massamuuttoa ei vielä ole havaittu. Harmaalokit saapuivat Savon korkeudelle kuukauden verran tavallista aikaisemmin. Laulujoutsenet toitottavat pelloilla ja sulapaikoissa, ensimmäiset kiurut livertävät jo Kemissä asti, ja onpa pääkaupunkiseudulla havaittu jo horroksesta herännyt kyykin. Leskenlehdet kukkivat etelärannikolla täyttä päätä, mutta täällä ne pysyttelevät vielä jäisen maan uumenissa.

Jokohan jäät kohta sulavat? tuumii laulujoutsenpari.
kuva: Janne Koponen (lisenssi)

Viikonloppuna sään ennustetaan kylmenevän, ja ensi viikoksi Savon seudulla voi olla kunnon yöpakkasia. Miten takatalvi vaikuttaa eläimiin ja kasveihin? Jos auringon lämpö vaihtuu äkisti hyisiin tuuliin ja lumituiskuun, voivat jotkut muuttolinnut kääntää nokkansa takaisin kohti etelää. Esimerkiksi töyhtöhyypille maiseman vaihtaminen kevätsään oikkujen mukaan on tavallista. Leskenlehtien ja sinivuokkojen tapaiset kevätkukat eivät lyhyestä takatalvesta hätkähdä, ja maaliskuussahan pakkaset ovat aivan normaali ilmiö. Sen sijaan viljapelloille pakkasen puraisulla voi olla ikävämmät seuraukset. Jos pelloilla on vettä ja viljan oraat ovat jo innostuneet kasvamaan, pellon äkillinen jäätyminen voi heikentää tulevaa satoa huomattavasti.

Itseäni kiinnostaisi kovasti saada selville, miten niukkaluminen, lauha ja lyhyt talvi vaikuttaa tulevan vuoden sienisatoon. Talven sademäärä on Pohjois-Savossa ollut lähellä keskiarvoja, mutta suuri osa sateesta on tullut vetenä. Vaikuttaako se maaperään ja sitä kautta sienirihmastoihin? Vai onko talvella merkitystä lainkaan - onko kevään ja kesän sateisuus ja lämpötila sienten kannalta tärkeämpää?

Tuntuu välillä suorastaan huvittavalta, kuinka yleisessä mielipiteessä kylminä talvina ilmastonmuutos perutaan kokonaan ja lauhoina talvina vastaavasti ajatellaan ilmaston lämmenneen “hetkessä” kymmenillä asteilla. Ei tietenkään näin voi olla, vaan tämä on juuri sitä luonnollista vaihtelua, joka tulee aina kuulumaan meidän ilmastoomme. Ikävä kyllä, ilmakehässä ei ole nähtävissä mitään punaista viivaa, joka erottaisi ilmastonmuutoksen aikaansaannoksen normaalista vaihtelusta. Sen sijaan, että vertailemme eri vuosien lämpöoloja keskenään, meidän tulisi vertailla nykyisiä lounaistuulten talvia edellisiin lounaistuulten talviin ja vastaavasti itätuulten talvia edellisiin itätuulten talviin. Tämä on tietysti jo paljon hankalampaa. Yksi tapa seurata puolueettomasti ilmastonmuutoksen etenemistä on seurata sääennätyksiä tai poikkeuksellisen sään esiintymisiä. Mikäli ilmasto lämpenee, pitäisi lämpimiä poikkeuksia/ennätyksiä olla enemmän kuin kylmiä poikkeuksia/ennätyksiä (tässä ennätyksellä tarkoitetaan kaikkien aikojen ennätyksiä, ei kuluvan vuoden ennätyksiä, joka sinänsä onkin vähän arveluttavaa ilmastoa ajatellessa). - See more at: http://blogi.foreca.fi/#sthash.7YsQ1yGD.dpuf