Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt. Näin kävi eilen: luulin, että lahon oksan päälle oli jostain syystä jäänyt sulamatonta lunta. Lähemmäs mennessäni huomasin, että kyse olikin harvinaisemmasta ilmiöstä. Lehtipuun oksan sisältä pursusi ohutta ja haurasta hiusjäätä.
|
Hauras hiusjää sulaa kosketuksesta heti. |
Hiusjään oletetaan syntyvän lehtipuiden lahottajasienten ansiosta. Lahopuun sisällä kasvavasta sienirihmastosta imeytyy vettä rihman päähän puun pinnalle. Pinnalla vesi jäätyy pikkupakkasella ohueksi, hiusmaiseksi rakenteeksi. Jäähiuksen halkaisija on vain millin kymmenesosa mutta pituus voi olla useita senttejä. Rihmanpäitä voi olla lahopuun pinnalla yhtä tiheässä kuin hiuksia ihmisen päässä.
Ilmiö on harvinainen: itse olen nähnyt hiusjäätä vain pari kertaa elämässäni. Ei tiedetä, mikä tai mitkä lahottajasienet saavat sen aikaan. Sääolosuhteiden on osuttava kohdilleen: hauraat jäähiukset katkeavat helposti, joten tuulisella kelillä ei hiusjäätä päästä näkemään. Ilmeisesti lauha, kostea pikkupakkaskeli on ihanteellinen hiusjään syntymiselle, sillä viime talvena ilmiötä pääsi näkemään useilla paikoilla Suomessa.
Harras ihminen voisi luonnehtia hiusjäätä vaikkapa enkelinhiuksiksi ensimmäisen adventtisunnuntain kunniaksi. Minä tyydyin kiittämään mielessäni kauniista luonnonilmiöstä lahottajasieniä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti