Hui kauhistus!

Tällä viikolla vietetään Kuopiossa perinteisiä Pakkaspäiviä. Lapsille ja nuorille suunnattu tapahtumaviikko on täynnä kulttuuria nukketeatterista näyttelyihin ja tanssista taiteeseen. Joka vuosi Pakkaspäivillä on eri teema, ja tänä vuonna teemana on kauhu, jännitys, fantasia ja viihde.

Me museoihmiset kokoonnuimme jo muutama kuukausi sitten pohtimaan, mitä jännittävää museoissa voisi tapahtua. Muistelimme Edinburghin-matkaa ja kokeilemaamme kauhuopastusta. Edinburgh on kauhuopastusten luvattu kaupunki: tarjontaa on uskomattoman paljon ympäri vuoden. Toki turistimäärätkin ovat aivan toista luokkaa kuin Kuopiossa.

Mutta jotain vastaavanlaista voisi pienimuotoisesti kokeilla, tuumailimme, ja niinpä näille Pakkaspäiville syntyi kolme enemmän tai vähemmän jännittävää museotapahtumaa. Korttelimuseon Karmeat käräjät -kierroksella laskeudutaan Kuopion alamaailmaan. Vanhassa käräjätuvassa ei rikollisille armoa annettu, ja samanlaista kohtelua saattoivat saada sairauden tai köyhyyden vuoksi epäilyttäviltä vaikuttavat ihmiset. Kuopion museossa vähän pienemmät museovieraat voivat seurata Museokummituksen jalanjälkiä. Kummitus hiiviskelee öisin museossa vartioimassa arvokkaita kokoelmia. Tällä kertaa se on jättänyt jälkeensä toinen toistaan ihmeellisempiä esineitä. Tutuiksi tulevat esimerkiksi sammakon käyttäminen lemmentaioissa ja parantavien kivien voima.

Oma osuuteni Pakkaspäivien kauhutarjonnassa on esitys verenhimoisista vampyyreista. Kerron luennolla vampyyritarinoiden alkuperästä ja vaihtelusta eri puolilla maailmaa, keskittyen enimmäkseen Latinalaisen Amerikan tarinoihin ja etenkin entisen kotikyläni, Hondurasin Las Mangasin juttuihin. Kylän lapset ja aikuisetkin usein uskovat täysin näihin kauhutarinoihin eivätkä uskalla esimerkiksi kulkea hautausmaan ohi yöllä. Ties millaisia haamuja ja vampyyreja siellä liikkuu... Tosiasiassa ainoat vampyyrit Hondurasissa ovat pieniä lepakoita. Kylässä asuessani nukuin lähes kaikki yöt moskiittoverkon alla, joten vampyyrinpuremaa en päässyt kokemaan. Sitä en pahoittele, sillä vampyyrilepakot saattavat levittää ikäviä tauteja.

Yleisin vampyyrilepakko on isoverenimijä (Desmodus rotundus).
Lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Desmodus.jpg?uselang=fi

Ensimmäinen vampyyriesitys keskiviikkona meni hienosti. Osallistujia oli 11, mikä on parvihuoneeseen oikein mukava ryhmäkoko. Koska jotkut osallistujista olivat kuuroja, esitykseni tulkattiin viittomakielelle. Aiemmin en ole ollut tulkattavana, joten oli hyvä päästä harjoittelemaan tällaistakin tilannetta. Ainakin oman puheen rytmi oli pakko pitää rauhallisena. Esityksen jälkeen keskustelu jatkui vilkkaana aina museon sulkemisaikaan asti - olisi ehkä kannattanut aloittaa esitys puolisen tuntia aikaisemmin, jotta keskustelulle olisi jäänyt enemmän aikaa. Toinen esitykseni on lauantai-iltapäivänä - katsotaan, mitä silloin tapahtuu!