Viimeisetkin unenrippeet karisivat silmistä, kun päästiin ensimmäiselle retkikohteelle: Maaningan Lapinjärven lintulavalle. Lava oli mitä mainioin lintujentarkkailupaikka: tulvavesi oli houkutellut niin vesilintuja kuin kahlaajiakin levähtämään ja ruokailemaan.
Hyvät eväät ovat olennainen osa luontoretkeä.
Vasemmalla pyllistelee Tilhi ja taustalla puhaltelee kaulushaikara.
Vasemmalla pyllistelee Tilhi ja taustalla puhaltelee kaulushaikara.
Evästauon ja muutaman lyhyen pysähdyksen jälkeen ("seiiiiis! tuo pieni musta piste tuolla on meriharakka!") päädyimme Patalahdelle. Patalahdella lintuja näkyi selvästi vähemmän kuin Lapinjärvellä, mutta nähtävää ja kuultavaa riitti sielläkin. Ennätimme jo ilahtua kesän ensimmäisestä pajulinnusta, joka kuitenkin paljastui huijariksi. Leppälinnunpahus se siellä vain luritteli pajulinnun säettä, ihan meitä hämätäkseen.
Päivän viimeinen retkikohde oli kuohuva Korkeakoski. Myöhemmin kesällä Korkeakoskella voi ihailla Pohjois-Savon komeimpia myyränporras- ja hajuheinäkasvustoja, joista osa uinuu nyt vielä lumen alla.
Maaningan Korkeakoski pauhasi komeasti! Myöhemmin kesällä
nimi on lähinnä vitsi, kun koski kuivuu säälittävän pieneksi noroksi.
nimi on lähinnä vitsi, kun koski kuivuu säälittävän pieneksi noroksi.
Ai niin, se lajilista. Tarkkaa kirjaa ei retkellä pidetty, mutta viiden tunnin linturetkellä havaittiin ainakin seuraavat lajit (kollegat - täydentäkäätten):
silkkiuikku
härkälintu
tavi
haapana
sinisorsa
jouhisorsa
lapasorsa
uivelo
tukkasotka
joutsen
mustaviklo
liro
punajalkaviklo
taivaanvuohi
meriharakka
valkoviklo
suokukko
kuovi
töyhtöhyyppä
nokikana
kaulushaikara
kurki
varis
harakka
naakka
naurulokki
kalalokki
harmaalokki
pikkulokki
ruskosuohaukka
teeri
fasaani
räkättirastas
punakylkirastas
niittykirvinen
peippo
järripeippo
kiuru
talitiainen
sinitiainen
punarinta
leppälintu
Tilhi (ssp. Canis familiaris)
1 kommentti:
...
kottarainen
pajusirkku
Lähetä kommentti