perjantai 14. joulukuuta 2012

Karmiininpunainen kanarialintu

Mikä on tämä laji?

Kolmen pisteen vihje: Ennenvanhaan lajin ollessa vielä lainsuojaton niitä oli tapana pyydystää häkkilinnuiksi. Mikäpä oli pyytäessä, linnut saattoivat olla niin kesyjä, että pihlajassa ruokaillessaan lajitoverin pystyi ottamaan oksalta vieruskaverin juuri hätkähtämättä tilanteen vakavuutta.

Kahden pisteen vihje: Onneksi häkkilintuajat tämän nykyään rauhoitetun lajin kohdalla ovat ohitse ja saamme hyvinä pihlajanmarjavuosina, kuten tänä vuonna, nauttia näistä kauniin huilumaisen äänen omaavista, kottaraisen kokoisista, suurista peippolinnuista.

Yhden pisteen vihje: Koiraat hehkuvat karmiininpunaisina, naaraat loistavat kellanvihreinä.

Ja vastaus kysymykseen on, TAVIOKUURNA (Pinicolae nucleator).
Taviokuurna, koiras. Kuva Ilkka Markkanen.


Savon lakeuksille taviokuurnat vaeltavat pohjoisen pesimäalueilta loka-marraskuussa ja viipyvät marjasadosta riippuen muutaman kuukauden ajan. Vielä ehtii siis nauttimaan, sillä taviokuurnien vaellukset eivät ole jokavuotista silmän/korvan ruokaa. Edellinen vastaavankaltainen vaellus oli vuonna 2002.

Linnut kerääntyvät pieninä parvina pihlajiin herkuttelemaan marjojen siemenillä. Ruokailun ohessa niillä on aikaa myös keskustella toisilleen omituisella, mutta kauniin pulputtavalla äänellä, erilaisten vihellysten säestäessä tarinaa. Tilhien herkku, marjamalto jää syömättä ja näin ollen kuurnien jo lähdettyä ruokailupaikan voi todeta puiden alle kertyneestä marjamössöstä. Toki kuurnille kelpaavat muutkin siemenet, kuten kuusen tahi männyn, mutta herkkua ovat kuitenkin nämä ihanaiset Sorbuksen siemenet.

Pikkuhiljaa vuodenvaihteen jälkeen kuurnat katoavat yhtä salaperäisesti kuin tulivatkin. Jatkavat vaellustaan kenties etelään, ehkä itään, palatakseen kevättalvella takaisin metsälapin perukoille sukuaan jatkamaan.
Siitä salaperäinen otus taviokuurna on, ettei nykypäivänäkään olla vielä selvillä tämän kauniin ”kanarialinnun” sielunelämästä.


Lähteet:
Kai Linnilä & Sari Savikko: Onko lintu kotona? Sata siivekästä. TEOS 2004
Jussi Seppä: Lintujen äänet. Werner Söderström Osakeyhtiö 1922
Anto Leikola, Juhani Lokki, Torsten Stjernberg: von Wright-veljesten linnut. Otava 2003

1 kommentti:

Hurmioitunut kirjoitti...

Enpä olisi yhdestäkään vihjeestä tiennyt/keksinyt linnun nimeä,mutta voi että osaakin olla kaunis siivekäs! Punainen sulka-asu sopii upeasti pihlajanmarjojen väriin :)

Lähetä kommentti