Olympialaisten yllätysvoittajat

Urheiluhullujen ja penkkiurheilijoiden katseet kääntyvät Sotshiin. Talviolympialaiset alkavat! Mutta miten pärjäisivät huippu-urheilijamme, jos kilpakumppaneina olisi ihmisten lisäksi muita eläimiä? Jos vielä huomioidaan kilpailijan koko, saattaa palkintopalleille nousta todellisia yllättäjiä!

Hippulat vinkumaan
Kesäolympialaisten seuratuimpia lajeja on juoksu. Sadan metrin maailmanennätysaika 9,69 sekuntia on jamaikalaisen Usain Boltin hallussa. Bolt pinkoo siis 37 kilometriä tunnissa. Eläinmaailmassa Boltin saavutus on kuitenkin varsin vaatimaton. Nisäkkäiden pikajuoksussa gepardi yltää jopa 112 kilometrin tuntivauhtiin, joten täpläkissa kipaisee sadan metrin matka vaivaisessa 3,2 sekunnissa.

Entä jos juoksunopeus suhteutettaisiin ruumiinkokoon? Mikrotasolla jopa gepardi häviäisi auttamatta tavalliselle huonehämähäkille. Hämähäkki pystyy kipittämään lyhyitä matkoja 2 km:n tuntinopeudella. Jos ihmisenkokoinen eläin juoksisi yhtä kovaa, vauhti vastaisi huikeaa 288 km:ä tunnissa! Sataseen verrattavan matkan hämähäkki pyyhältäisi siis 1,25 sekunnissa.

Taisi Boltin poika jäädä lenkkarin nauhoilla soittelemaan, tuumii nisäkässarjan supersprintteri gepardi.
kuva: Gary Eiring (lisenssi)

Johan pomppasi!
Kuubalainen Javier Sotomayor ylitti 245 cm:n korkeuteen asetetun riman ja sai nimensä maailmanennätysten kirjaan. ”Säälittävä suoritus”, toteaisi siihen puuma, ja hyppäisi siltä seisomalta, vauhtia ottamatta 7 metrin korkeuteen. Mutta miten haasteeseen vastaisi ihmiskirppu? Hurjalla 33 cm:n loikallaan se olisi ehdoton voittaja! Jos ihminen ponnahtaisi kokoonsa nähden vastaavan loikan, hyppy kantaisi 290 metrin korkeuteen.

Ei ole urheilijaa kokoon katsominen, toteaa hyppymestarimme ihmiskirppu.
kuva: Medical and Veterinary Entomology (1915)

Talvisista hyppylajeista meille suomalaisille rakkain on mäkihyppy. Kotimaiset mäkikotkamme eivät jostain syystä ole aivan yltäneet maailmanennätykseen (246,5 metriä), joka on norjalaisen Johan Remen Evensenin hallussa. Koska linnuilla ja lepakoilla ilmiselvä etulyöntiasema, voisi eläinmaailman hyppykilpailuun ilmoittautua kotoinen liito-oravamme. Ilman vauhtia se pystyy ponkaisemaan jopa 78 metrin liitoon – paljonkohan hyppyyn saisi pituutta, jos liitoon lähdön nopeus olisi sama kuin mäkihyppääjällä? 

Syöksylaskijan pää ei palele
Alppihiihto ja etenkin syöksylasku on olympialajeista vauhdikkaimpia. Vuonna 2013 ranskalainen Johan Clarey saavutti rinteessä hetkellisesti jopa 162 km:n tuntinopeuden! Eläinkunnan muille huimapäille tämä olisi vielä sangen leppoisaa menoa. Maakotka saavuttaisi Clareyn syöksyssä leikiten. Kaikkein hurjin vauhti löytyy muuttohaukalta, jonka huippunopeus voi syöksyssä olla jopa 320 km tunnissa.

Syöksylaskumaisia nopeuksia löytyy myös kelkkailusta. Ohjaskelkkailussa vauhti voi kiihtyä helposti yli 140 kilometrin tuntinopeuteen. Ihmiskelkkailijat ja katsojat hurmaantuvat vauhdista, mutta mäkeä voi toki laskea leppoisamminkin. Eläinmaailmasta löytyy ainakin yksi leikkisä otus, joka kelkkailee talvisin huvin vuoksi – nimittäin saukko!

Saukkojengi treenaa Sotshia varten. Tyylipisteitä ainakin irtoaa!
piirros: Seppo Leinonen